Internet on maailmanlaajuinen tietoliikenneverkko, joka yhdistää erilaisia laitteita, kuten tietokoneita ja älypuhelimia, keskenään. Se koostuu palvelimista ja laitteista, jotka on kytketty yhteen erittäin nopeilla tietoliikenneyhteyksillä. Verkkojen välinen yhteys mahdollistaa monia sovelluksia ja palveluja.
Suomen internet-sanastoon sisältyy monia teknisiä termejä, jotka selittävät internetin toimintaa. Esimerkiksi aliverkko on fyysisesti lähekkäin olevien tietokoneiden muodostama verkko, joka käyttää samanlaisia IP-osoitteita. Toisessa esimerkissä aloitussivu tarkoittaa ensimmäisenä avautuvaa sivua, kun selain käynnistetään.
Internetin rakenteeseen kuuluu myös TCP/IP-protokollapino, joka pähkinänkuoressa tarkoittaa joukkoa protokollia, joilla tiedon siirtäminen verkossa tapahtuu. Internetin sovellusten ja palvelujen käyttäminen on mahdollista näiden protokollien avulla.
Tietoturva on tärkeä osa internetin käyttöä, koska se takaa käyttäjien yksityisyyden ja suojaa tietoverkon hyökkäyksiltä. Vastaavasti, multimedia on nykyään olennainen osa internetin kokemusta, sillä se mahdollistaa monimuotoisten sisältöjen, kuten videoiden, äänitiedostojen ja kuvien, jakamisen ja katselun.
Nykyisin internetin kehittyminen etenee nopeasti, ja sen tulevaisuuteen liittyy monia haasteita, kuten yhä laajempi tietoturvan takaaminen ja IoT-laitteiden integrointi verkkoihin. Siitä huolimatta, se on muodostunut tärkeäksi osaksi jokapäiväistä elämää ja yhteiskunnan toimivuutta.
Verkkosivuston Rakenne
Verkkosivuston rakenne muodostuu useista keskeisistä elementeistä, jotka yhdessä luovat selkeän ja helppokäyttöisen käyttökokemuksen. Näitä ovat HTML, CSS ja JavaScript. Tässä osiossa käsittelemme näitä kolmea elementtiä ja niiden merkitystä verkkosivuston rakenteessa.
HTML
HTML (HyperText Markup Language) on verkkosivujen perusrakenne ja se määrittelee sivun sisällön ja rakenteen. HTML koostuu tageista, jotka määrittävät eri osat, kuten otsikot, kappaleet, listat ja kuvat. Esimerkiksi:
<!DOCTYPE html>
<html>
<head>
<title>Esimerkkisivu</title>
</head>
<body>
<h1>Tervetuloa esimerkkisivulle!</h1>
<p>Tämä on esimerkki HTML-koodista.</p>
</body>
</html>
HTML avulla käyttäjät voivat navigoida verkkosivustolla ja lukea sen sisältöä.
CSS
CSS (Cascading Style Sheets) on tyylikieli, jolla määritellään verkkosivun ulkoasu ja esitystapa. CSS avulla voidaan määrittää esimerkiksi fonttikokoja, värejä ja elementtien sijoittelua. CSSä käytetään erillisenä tiedostona, joka liitetään HTML-tiedostoon. Esimerkiksi:
body {
font-family: Arial, sans-serif;
background-color: #ffffff;
}
h1 {
color: #333333;
text-align: center;
}
CSSä voidaan luoda yhtenäinen ulkoasu koko verkkosivustolle ja tehdä muutoksia helposti yhdessä paikassa.
JavaScript
JavaScript on ohjelmointikieli, jolla voidaan lisätä interaktiivisuutta ja dynaamisuutta verkkosivuille. JavaScriptin avulla voidaan esimerkiksi luoda animaatioita, reagoida käyttäjän toimintaan tai hakea tietoja palvelimelta. JavaScript-koodi voidaan sisällyttää joko suoraan HTML-tiedostoon tai erilliseen tiedostoon. Esimerkiksi:
document.getElementById("myButton").addEventListener("click", function() {
alert("Hei maailma!");
});
JavaScriptin avulla verkkosivustosta voidaan tehdä monipuolisempi ja mielenkiintoisempi käyttäjälle.
Yhdessä HTML, CSS ja JavaScript muodostavat verkkosivuston rakenteen, joka mahdollistaa selkeän ja helppokäyttöisen käyttökokemuksen.
Internetin Protokollat
Internetin protokollat ovat sääntöjä ja menetelmiä, jotka määrittelevät tietoliikenteen ja tiedonsiirron verkkojen välillä. Ne mahdollistavat erilaisten laitteiden ja ohjelmistojen kommunikoinnin keskenään. Tässä osiossa käsitellään kahta yleisintä Internet-protokollaa: TCP/IP ja HTTP.
TCP/IP
TCP/IP (Transmission Control Protocol/Internet Protocol) on yleisimmin käytetty Internet-protokolla, joka muodostaa internetin selkärangan. Se koostuu kahdesta oleellisesta osasta: TCP (Transmission Control Protocol) ja IP (Internet Protocol). TCP on vastuussa siitä, että data on jaettu paketteihin ja se varmistaa, että vastaanotettu tieto on tullut perille oikein ja täydellisenä. IP, puolestaan, huolehtii datapakettien oikeasta reitityksestä verkkojen yli ja saapumisesta oikeaan määränpäähän.
TCP/IP-protokollan avulla erilaiset verkkolaitteet, kuten tietokoneet, puhelimet ja palvelimet, voivat vaihtaa tietoa ja kommunikoida keskenään. Tärkeimmät IP-standardit ovat IPv4 ja IPv6.
HTTP
HTTP (HyperText Transfer Protocol) on toinen yleinen Internet-protokolla, jota käytetään verkkoselaimissa ja web-palvelimissa sisällön siirtämiseen ja välittämiseen. HTTP-protokolla perustuu asiakas-palvelin -malliin, jossa verkkoselain (asiakas) pyytää tiettyä tietoa tai resurssia web-palvelimelta ja saa sen vastauksena.
HTTP-protokolla käyttää yleisiä metodeja, kuten GET, POST ja DELETE, pyyntöjen ja resurssien hallintaan. Esimerkiksi, kun käyttäjä hakee tietoa verkkosivulta, selain lähettää GET-pyynnön palvelimelle, joka vastaa lähettämällä pyydetyn tiedon takaisin selaimelle. Viime vuosina on kehitetty myös turvallisempi versio HTTP-protokollasta, nimeltään HTTPS (HyperText Transfer Protocol Secure), joka lisää SSL/TLS-salauksen HTTP-protokollaan, suojaten käyttäjien yksityisyyttä ja tietoturvaa.
Tietoturva Internetissä
Tietoturva on olennainen osa nykypäivän digitaalista maailmaa. Se kattaa monia internetiin liittyviä asioita, joiden avulla käyttäjät voivat suojata itsensä ja tietonsa verkkouhkilta. Tässä osiossa käsitellään kahta keskeistä tietoturvaan liittyvää käsitettä: Salaus ja Virukset ja Huijaukset.
Salaus
Salaus on menetelmä, jolla tiedot muunnetaan käsittämättömään muotoon, jotta vain niiden lailliset vastaanottajat voivat tulkita ne. Salaustekniikat ovat kehittyneet vuosien varrella, ja nykyään käytetään monimutkaisia algoritmeja tietojen suojaamiseksi. Tärkeimmät salausmenetelmät ovat:
- Symmetrinen salaus: Tässä menetelmässä käytetään samaa avainta sekä tietojen salaamiseen että purkamiseen. Tämä edellyttää avaimen turvallista jakamista molempien osapuolten kesken.
- Asymmetrinen salaus: Tässä menetelmässä käyttäjällä on kaksi avainta, julkinen ja yksityinen avain. Julkinen avain on jaettu kaikille, kun taas yksityinen avain pidetään salassa. Tietojen salaamiseen käytetään vastaanottajan julkista avainta, jolloin vain vastaanottajan yksityisen avaimen haltija voi purkaa tiedot.
Salausta käytetään monissa eri tilanteissa, kuten tietoliikenteen suojaamisessa, salasanojen varastoimisessa tai digitaalisten allekirjoitusten toteuttamisessa.
Virukset Ja Huijaukset
Virukset ja huijaukset ovat yleisiä uhkia internetissä. Ne voivat aiheuttaa vakavia ongelmia, kuten tietojen menetyksen, identiteettivarkauden tai jopa rahaan liittyviä menetyksiä. Tässä muutamia yleisiä esimerkkejä:
- Tietoturva-aukot: Tietoturva-aukot ovat ohjelmistoissa tai järjestelmissä esiintyviä haavoittuvuuksia, jotka hyökkääjät voivat käyttää hyväkseen saadakseen luvattoman pääsyn tietoihin tai järjestelmään.
- Haittaohjelmat: Haittaohjelmat, kuten virukset, madot, troijalaiset ja kiristysohjelmat, ovat tietokoneohjelmia, jotka on suunniteltu vahingoittamaan tietokoneita tai varastamaan käyttäjän tietoja.
- Phishing: Phishing eli tietojenkalastelu on huijausyritys, jossa rikolliset yrittävät huijata käyttäjiä antamaan henkilökohtaisia tietoja tai salasanoja sähköpostitse, verkkosivuston kautta tai muulla tavoin.
Ymmärtämällä tietoturvan perusteet ja käyttämällä oikeita suojautumiskeinoja, kuten virustorjuntaohjelmia, palomuureja ja vahvoja salasanoja, käyttäjät voivat suojella itseään ja tietojaan näiltä uhkilta.
Sosiaalinen Media Ja Internet
Sosiaalinen media on yleisnimitys sellaisille verkkopalveluille, joissa ihmiset kommunikoivat ja jakavat omaa sisältöään muiden nähtäväksi. Tässä artikkelissa tarkastelemme kolmea suosittua sosiaalisen median alustaa.
Facebook on maailman suurin sosiaalisen median alusta, jossa käyttäjät voivat luoda profiileja, kutsua ystäviä, jakaa kuvia, videoita ja linkkejä sekä kommentoida ja tykätä toistensa julkaisuista. Palvelu mahdollistaa myös ryhmien luomisen ja ylläpidon, tapahtumien järjestämisen sekä yrityssivujen ja -mainosten hallinnan. Turvallisuus on keskeinen huolenaihe Facebookissa, ja sen vuoksi sovelluksessa on erilaisia yksityisyysasetuksia, joiden avulla käyttäjät voivat määrittää, kuka näkee heidän sisältöään.
Twitter on toinen suosittu sosiaalisen median palvelu, jossa käyttäjät voivat lähettää ja jakaa lyhyitä viestejä, eli twiittejä. Twiitit ovat enintään 280 merkkiä pitkiä, ja niissä voi olla mukana linkkejä, kuvia ja videoita. Käyttäjät voivat seurata toisiaan, tykätä, kommentoida ja jakaa twiittejä. Twitter on tunnettu sen roolista uutisten ja ajankohtaisten tapahtumien seuraamisessa sekä viestinnästä julkisuuden henkilöiden, kuten poliitikkojen ja urheilijoiden, kanssa.
Instagram on visuaaliseen sisältöön keskittynyt sosiaalisen median alusta, jossa käyttäjät voivat julkaista kuvia ja lyhyitä videoita. Sisältöä voi jakaa julkaisemalla ne Instagram-profiiliin tai lähettämällä yksityisviestejä ystäville. Kuvia ja videoita voi muokata ja parantaa erilaisten suodattimien ja tehosteiden avulla. Instagramissa käyttäjät voivat myös seurata toisiaan, tykätä ja kommentoida julkaisuja sekä etsiä inspiraatiota esimerkiksi matkailusta, ruoasta, muodista ja taiteesta.
Pilvipalvelut Ja Internet
Pilvipalvelut ovat internetin avulla tarjottavia palveluita, jotka voivat kattaa esimerkiksi tietojenkäsittely- ja tallennuspalveluita. Näiden palveluiden käyttö on kasvanut nopeasti viime vuosina, johtuen niiden tarjoamista monista hyödyistä. Erilaisia pilvipalvelumalleja ovat esimerkiksi IaaS (Infrastructure as a Service), SaaS (Software as a Service) ja PaaS (Platform as a Service).
IaaS tarkoittaa verkon yli käytettävää palvelinkapasiteettia, jossa palvelun toimittaja huolehtii palvelun edellyttämistä tiloista, laitteista ja niiden ylläpidosta. SaaS on ohjelmistoja tarjoava palvelumalli, joka sallii käyttäjien käyttää ohjelmistoja verkon kautta ilman niiden asentamista omalle laitteelle. PaaS tarjoaa alustan sovellusten kehittämiseen ja käyttöönottoon, helpottaen kehitystyötä ja säästäen aikaa.
Koska pilvipalvelut ovat saatavilla internetin kautta, on tärkeää kiinnittää huomiota tietoturvaan ja tietosuojaan. Pilvipalveluiden käyttöönotto tuo mukanaan uusia tietoturvahaasteita, mutta niiden huomioiminen etukäteen tekee pilvipalvelujen käytöstä turvallista ja tehokasta. Elintärkeää on esimerkiksi valita luotettava palveluntarjoaja ja tarkistaa heidän tietosuojakäytäntönsä.
Pilvipalvelut ovat monipuolisia ja ne voivat tarjota organisaatioille erilaisia ratkaisuja ja säästöjä. Parhaiden ilmaisten pilvipalveluiden joukosta löytyy mm. tiedostojen säilytykseen, yhteistyöhön ja kommunikaatioon soveltuvia palveluita. On tärkeää valita omia tarpeita vastaavat palvelut, jotta hyödyt saadaan maksimoitua.
Hakukoneet Ja Internet
Hakukoneet ovat olennainen osa Internetin käyttöä, ja ne auttavat meitä löytämään tietoa eri aiheista. Tässä osiossa keskitymme kolmeen suosituimpaan hakukoneeseen: Google, Bing ja Yahoo.
Google on tunnetuin ja suosituin hakukone, jota käyttävät miljoonat ihmiset ympäri maailmaa. Se tarjoaa monipuolisia hakutuloksia ja käyttää kehittyneitä algoritmeja palvelunsa optimoimiseksi. Googlen ominaisuuksia ovat esimerkiksi:
- Tarkkojen hakutulosten löytäminen avainsanojen perusteella
- Mahdollisuus tarkastella kuvia, videoita ja uutisia hakutuloksissa
- Kustomoitavat hakufiltterit
Bing
Microsoftin kehittämä Bing toimii hyvänä vaihtoehtona Googlelle tarjoamalla omia etujaan:
- Bing Rewards -ohjelma, joka tarjoaa palkintoja säännöllisestä hakukoneen käytöstä
- Visuaalisesti miellyttävä hakutulossivu
Bing on erityisen suosittu Yhdysvalloissa, mutta sen markkinaosuus on kasvussa myös muissa maissa.
Yahoo
Yahoo on toinen suosittu hakukone, joka on ollut olemassa jo ennen Googlea. Vaikka sen suosio on hieman laskenut vuosien saatossa, se tarjoaa silti monipuolisia palveluita, kuten:
- Integroitu sähköpostipalvelu ja kalenteri
- Erilaisia uutis- ja viihdepalveluja
Nämä kolme hakukonetta edustavat suositumpia vaihtoehtoja, mutta on olemassa myös muita erikoistuneempia hakukoneita eri teemoihin ja tarpeisiin liittyen.
