Keskivertosuomalainen suorittaa verkossa jo leijonanosan osan arkipäiväisistä toimistaan, niin varmaan sinäkin. Tietokoneelta käsin hoituvat niin yhteydenpito tuttujen ja viranomaisten kanssa, laskujen maksaminen kuin ruoka- ja muut ostokset. Lisäksi internet jakaa meille viihdettä – esimerkiksi muodossa kasino – ja on tänään työn ja opiskelun kanava, samoin kuin lääkärin ajanvarausten, tutkimustulosten ja reseptien saamisen väline. Näppärää ja helppoa, eikö vain? Tuo helppous ei kuitenkaan tule ilman riskejä ja uhkia. Vaikka sinä itse olisit erityisen varovainen toimiesi ja luomiesi salasanojesi kanssa, et ole turvassa verkossa vaanivilta vaaroilta, joista merkittävimmät ovat haittaohjelmat ja erilaiset huijaukset.
Ne eivät ole yksi ja sama asia. Tässä artikkelissa avaamme hieman haittaohjelmia, jotka ovat tietokoneellesi salakavalasti luikertelevia haitallisia ohjelmia, joiden päämääränä on saada aikaan tuhoa ja levitä eteenpäin. Seuraavassa tutustumme läheisemmin tähän verkossa vaanivaan uhkaan ja kerromme sen tämän päivän merkittävimmistä muodoista.
Haittaohjelmat vaanivat ja vahingoittavat tietokonettasi
Kuten sanottu, tietokoneitten maailmassa on monenlaisia haittaohjelmia. Ne eivät kuitenkaan esiinny tietokoneella luonnostaan vaan ovat aina rikollisten sinne ujuttamia. Haittaohjelmat on suunniteltu löytämään tiensä tietokoneellesi ja saamaan aikaan tuhoa tai anastaa tietojasi hakkerin puolesta. Ne voivat esimerkiksi kaivaa esiin koneellesi tallennetut tiedot, kuten salasanat, pankkitiedot ja kaikki kontaktisi, ja välittää ne sitten haittaohjelman luojalle – tai levitä suoraan kontaktiesi koneille. Ne voivat myös häiritä tietokoneesi normaalia toimintaa.
Ne voivat päästä tietokoneellesi niinkin viattomasti kuin sähköpostin liitteen kautta tai sinun ladatessa netistä jotain ohjelmistoa tai sovellusta. Lisäksi haittaohjelman saastuttamalla sivustolla vieraileva joutuu usein sen seuraavaksi uhriksi, eivätkä sosiaalisen median pikaviestitkään aina ole viattomia.
Tämän päivän yleisimmät haittaohjelmat
Virukset ovat yksi haitallisten ohjelmistojen muoto. Ne ovat pikkuruisia ohjelmia, jotka osaavat levitä tietokoneelta toiselle, samoin kuin normaalit virukset ihmiseltä toiselle. Koodauksensa mukaisesti virus aiheuttaa vahinkoa, esimerkiksi vioittaa käyttöjärjestelmää, poistaa tietoja, kopioi itsensä ja siirtyy tietokoneeltasi muiden koneille, vaikkapa lähettämiesi sähköpostien ja pikaviestien mukana. Ne voivat myös piileskellä ohjelmien ja sovellusten sisällä, niin laittomien kuin laillistenkin.
Troijan hevonen eli troijalainen on ovela haittaohjelma, joka nimettiin kuuluisan legendan mukaisesti, sillä se piileskelee muun ohjelman sisällä. Vaarallisuus tulee selväksi, kun kuulet, että troijan hevonen löytyy tavallisimmin täysin toimivan ja muuten puhtaan ohjelman sisältä. Voit esimerkiksi ladata koneellesi näytönsäästäjän, jonka mukana tietokoneellesi saapuu ja asennetaan koodi. Kyseinen koodi antaa troijalaisen matkaan laittaneelle hakkerille tilaisuuden käyttää sinun käyttöjärjestelmääsi kuin omaansa. Lisäksi ne voivat ujuttautua koneellesi muiden virusten ja jopa matojen sisällä. Troijalainen ei kuitenkaan voi kopioida itseään.
Kiristysohjelma eli ransomware pääsee tietokoneelle niin saastuneitten sähköpostiliitteiden ja sivustojen kuin mainosten tai suojaamattomien Wi-Fi-verkkojen kautta. Sitten kiristysohjelma joko lukitsee koko laitteesi tai salaa osan tiedostoistasi, ja seuraavaksi saat lunnasvaatimuksen. Tavallisesti sinua vaaditaan maksamaan muutama sata euroa tai dollaria, jotta koneesi tai tiedostosi vapautuvat käyttöösi. Maksu vaaditaan tyypillisesti bitcoineina, joita viranomaisten on erityisen vaikea jäljittää kiristäjälle saakka.
Madot ovat haittaohjelmia, jotka osaavat oikeitten matojen tapaan kopioida itsensä ja kiemurrella sitten joko sinun koneesi sisällä tai sieltä toiselle tietokoneelle. Se toimii itsenäisesti tuhon aikaansaamisessa, käyttäen hyväkseen käyttöjärjestelmäsi tietoturvasta mahdollisesti löytämiään puutteita. Ne luikertelevat sinun koneellesi niin sähköpostiliitteiden mukana kuin, saastuneissa ohjelmistoissa, tiedostoissa ja vaikkapa WhatsApp-pikaviesteissä. Jälkimmäisessä tapauksessa mato kaappaa osoitekirjasi kontaktitiedot ja alkaa leviämään sitä kautta, samoin kuin sosiaalisen mediasi verkostossa. Tietokoneviruksesta poiketen mato osaa kopioitua ja levitä ilman, että sinä käytät saastunutta ohjelmaa.
Loppusanat
Pidät tietokoneesi ja kaikki tietosi parhaiten turvassa pitämällä ohjelmistot ajan tasalla ja käyttämällä luotettavaa virustorjuntaa. Muistathan myös aina olla avaamatta liitteitä tai linkkejä, joiden turvallisuudesta tai lähettäjästä et ole varma.
