Tietokonevirukset

Mikä on tietokonevirus?

Virukset ovat pieniä tietokoneohjelmia, jotka leviävät joko Internet-selaimen, sähköpostin liitetiedostoina tai levykkeiden tai CD-ROM:ien välityksellä koneesta toiseen käyttäjän huomaamatta. Virukset voidaan jakaa useaan alaryhmään. PC-laitteille tyypillisiä viruksia ovat esimerkiksi makro- ja käynnistyslohkovirukset.

Makrovirus on virus joka eroaa toteutustavaltaan muista viruksista. Ne tehdään jonkin sovellusohjelman — kuten Microsoft Wordin — makrokielellä. Makrovirustartunta tulee usein sähköpostin tiedostoliiteiden kautta, mutta ainoastaan jos liitteen avaa. Sähköpostin liitetiedostoihin on tästä syystä suhtauduttava varauksella. Varsinkin jos lähettäjä on tuntematon ei liitteitä kannata avata.

Käynnistyslohkovirukset ovat viruksia jotka kopioivat itsensä kiintolevyn käynnistyslohkoon. Niihin kuuluuvat tiedostovirukset, joiden koodi on jonkin toisen ohjelman koodin tai tiedoston seassa. Troijalainen tai Troijan hevonen on ohjelma, esimerkiksi tekstieditori, joka tekee jotain muuta kuin sen olettaisi tekevän. Se voi esimerkiksi kopioida sisältämäänsä viruskoodia tietokoneen kiintolevylle kirjoittamisen aikana. Unixille tyypillisiä viruksia ovat Shellscript- (komentorivi) sekä tiedostovirukset. Suurta tuhoa Unix-järjestelmissä aiheuttavat matovirukset, jotka vähitellen kopioivat itseään, niin ettei muistiin mahdu enää muuta kuin itse virus.

Viruksen toiminta koostuu tyypillisesti joko yhdestä tai kahdesta eri vaiheesta. Ensimmäisessä, virukselle pakollisessa vaiheessa virus ainoastaan levittää itsestään kopioita. Virus voi kopioida itsensä tietokoneessa käytettäville levykkeille. Mahdollisessa toisessa vaiheessa virus aktivoituu. Kaikki virukset eivät sisällä kuin ainoastaan leviämisosan ja eräät tapaukset aktivoituvat leviämisensä yhteydessä. Osa viruksista on ohjelmoitu odottamaan tietyn ajan ennen leviämistä.

Yleisin ja suurin vahinko, minkä virukset tekevät päästyään tietokoneeseen, on tietojen hävittäminen. Virus voi esimerkiksi tyhjentää kiintolevyn eli nollata tilavaraustaulukon. Tässä tapauksessa informaatio ei ole kuitenkaan fyysisesti kadonnut kiintolevyltä ja tiedostot voidaan palauttaa sopivalla apuohjelmalla.

Toinen ja tuhoisampi tapa toimia on olla täysin näkymättömissä, mutta kirjoittaa vähän kerrallaan kiintolevylle roskakoodia, jolloin viruksen havaitseminen on vaikeaa ja tuhot usein suuria, koska varmuuskopiotkin ovat saastuneita. Ylikirjoitettuja tietoja ei voi mitenkään palauttaa. Virus voi myös sotkea tietokoneen muistin, jolloin käyttöjärjestelmän toimintaan tulee häiriöitä ja kone voi kaatuilla jatkuvasti.

Vastoin yleistä uskomusta virukset eivät välttämättä aiheuta tahallisesti vahinkoa. Suurin osa viruksista sisältää ainoastaan leviämiseen tarkoitetut rutiinit eikä niissä ole ohjelmoituna minkäänlaista tarkoituksellista vahinkoa aiheuttavaa osuutta. Tästä huolimatta ne voivat aiheuttavaa yhteensopivuusongelmia, koneen toiminnan hidastumista ja tiedostojen tuhoutumista sekä arkaluontoisen aineiston leviämistä.