"Tulevaisuuden verkottuva Suomi" Suomen tietoyhteiskuntaneuvoston 1. raportti

Pääministeri Matti Vanhasen johtama tietoyhteiskuntaneuvosto julkisti ensimmäisen raporttinsa tiistaina 15. helmikuuta. Raportti on neuvoston katsaus Suomen tietoyhteiskuntakehityksestä ja sen haasteista. Lisäksi siinä hahmotellaan toimia, joilla haasteisiin voidaan vastata.

Suomi kuuluu kehittyneimpien maiden joukkoon koulutuksen, tutkimuksen ja tuotekehityksen mittareilla mitattuna. Maassamme on saavutettu poikkeuksellisen hyviä tuloksia koululaisten oppimistuloksilla mitattuna, ja tutkimus- ja tuotekehitykseen suunnatut menot ovat kansainvälisesti verrattuna korkeat.

Julkisen hallinnon sähköisten palvelujen vertailuissa sijoitumme kärkimaiden joukkoon. Sosiaali- ja terveydenhuollon alalla esimerkiksi eurooppalaisen vertailun mukaan yleislääkärit käyttävät sähköistä potilasrekisteriä yleisimmin Tanskassa (98 %) ja seuraavaksi yleisimmin Suomessa (95 %).

Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään myös arjessa laajasti. Esimerkiksi internetin käyttäjämäärät ovat kansainvälisesti verrattuna korkeat: 80 prosenttia suomalaisista on joskus käyttänyt internetiä ja päivittäiskäyttäjiä heistä on noin puolet.

Suomalaisten luottamus internetin palveluiden käyttöön on korkealla. Jopa 90 prosenttia internetin käyttäjistä pitää verkkopankkia turvallisena. Välitöntä maksamista ja luottokortin käyttöä internetissä ei pidetä yhtä turvallisena kuin verkkopankin käyttöä, mutta myös näiden osalta suomalaisten luottamus on kansainvälisesti verrattuna korkea.

Suomen innovaatiojärjestelmä kuuluu teollisuusmaiden parhaisiin, ja tietotekniikkaa käytetään kansainvälisesti verraten laajalti suomalaisilla työpaikoilla. Esimerkiksi OECD:n vertailun mukaan suomalaisyrityksissä on eniten internetyhteyksiä - seuraavaksi vertailussa tulevat Ruotsi ja Tanska.

Hyödyt koko kansan ulottuville

Raporttiin sisältyvien tulevaisuudenkuvien mukaan Suomen halutaan olevan kansainvälisen tietoyhteiskuntakehityksen kärjessä myös tulevaisuudessa. Samalla tietoyhteiskuntaa halutaan rakentaa suomalaisen mallin pohjalta siten, että tietoyhteiskunnan hyödyt tulevat mahdollisimman laajalti yritysten ja kaikkien kansalaisten ulottuville.

Raportissa esitetään lukuisia konkreettisia ehdotuksia, joiden avulla edettäisiin kohti tavoiteltua tulevaisuutta. Liiketoiminnan sähköistämisessä saavutetun etumatkan säilyttämiseksi ja vahvistamiseksi esitetään muun muassa kansalaisvarmenteen laajemman käyttöönoton tukemista sekä vahvan laajakaistastrategian omaksumista.

Tietoliikenteen ja digitaalisen televisiotoiminnan alueella esitetään muun muassa viestintämarkkinalain ja yleisradiotoiminnan asemaa koskevien esitysten eteenpäinviemistä, tekijänoikeuksien uudistamista sekä avointen standardien käyttöönoton tukemista eri järjestelmien yhteensopivuuden varmistamiseksi.

Työelämän alueella peruslinjaukseksi painotetaan osaamisen ja innovatiivisuuden vahvistamista sekä näiden vahvuuksien nykyistä parempaa muuttamista työllistäväksi kasvuksi.

Julkishallinnon tietoyhteiskuntakehittämisessä yksi uudistamisalue on esimerkiksi valtion tietohallinnon nykyistä keskitetympi ohjaus ja yhdenmukaisempi palvelujen tuottamisen malli. Myös kuntien tulee edelleen lisätä yhteistyötään palvelujen tuottamisessa hallinnon sisäisten synergiaetujen saamiseksi ja asiakaspalvelujen parantamiseksi.

Sosiaali- ja terveydenhuollon saumattoman palveluketjun kokeilulain ansiosta on päästy hyviin tuloksiin muun muassa tietojen hallinnassa, ja lakia saumattoman palveluketjun kokeilusta ehdotetaan säädettäväksi pysyväksi. Asiakkaan tiedonsaantia parannetaan muun muassa potilasasiakirja-asetuksen uudistamisella sekä hoitoonpääsyn jonotietojen reaaliaikaisena tiedottamisena asiakkaalle.

Koulutuksen ja tutkimuksen alueella esitetään tasapainoista panostusta innovaatiojärjestelmän kaikkiin osiin perusopetuksesta huippututkimukseen ja uusien ratkaisujen tuotteistamiseen saakka. Opetusalan tieto- ja viestintätekniikan kehittämistä tulee jatkaa, ja julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä vahvistaa.

Kansalaisvalmiuksien osalta painotetaan koulutusta ja neuvontaa sekä tuotteiden ja palvelujen suunnittelemista sellaisiksi, että mahdollisimman monen kansalaisen kyvyt riittävät niiden käyttöön. Kansalaisten tietoyhteiskuntavalmiuksia voisi tukea esimerkiksi tietoyhteiskunnan kohtaamispaikkojen verkoston kehittämisellä.

Tuhti tietopaketti

Tietoyhteiskuntaneuvoston ensimmäinen raportti analysoi tietoyhteiskuntakehityksen nykytilaa ja sen haasteita seitsemän eri osa-alueen näkökulmasta. Se tulee siten käsitelleeksi yhteiskunnallista kehitystä niin julkisen ja yksityisen sektorin kuin myös yhteisöjen ja yksittäisten ihmisten kannalta. Raportin sanallista kuvailua täydentää sen liitteenä esitellyt tutkimus- ja tilastotiedot eli tietoyhteiskuntaohjelman vaikuttavuustavoitteiden toteutumista kuvaavat seurantamittarit.

Raporttiin on sisällytetty myös kolme tietoyhteiskuntaneuvoston ulkopuolisilta toimijoilta pyydettyä kommenttipuheenvuoroa. Konsernijohtaja Matti Lehti pohtii suomalaisten yritysten kilpailukykyä, kansanedustaja Tarja Cronberg muistuttaa läheisyyden merkityksestä virtuaaliyhteiskunnassa sekä tutkija Teppo Turkki vertailee Japanin ja Etelä-Korean tietoyhteiskunnan kehittymistä suomalaiseen.

Tietoyhteiskuntaneuvoston raportti "Tulevaisuuden verkottuva Suomi" on kokonaisuudessaan osoitteessa: www.valtioneuvosto.fi/tiedostot/pdf/fi/91989.pdf

Tietoyhteiskuntaneuvosto on pääministerin johdolla toimiva, tietoyhteiskunnan kehittämistä ohjaava neuvottelu- ja koordinointielin julkishallinnon, järjestöjen ja elinkeinoelämän välillä. Lisätietoja osoitteessa: www.tietoyhteiskuntaohjelma.fi/tietoyhteiskuntaneuvosto

Lisätietoja: tietoyhteiskuntaneuvoston pääsihteeri, ohjelmajohtaja Katrina Harjuhahto-Madetoja, p. (09) 1602 2363 tai 040 820 0750 ja suunnittelija Päivi Mutanen-Pirttilä, valtioneuvoston kanslia, p. (09) 1602 3405 tai 040 705 3323

Lähde: Sähköisen kaupan palvelukeskus

...Lisää tutkimustuloksia