Lapsen ystävät ovat netissä - Lapsen ääni 2005 -kysely

Lapsen ääni on Pelastakaa Lasten lapsille suunnattu nettikysely, jota on toteutettu vuodesta 2001 lähtien.Tavoitteena on tuoda esille lasten oma ääni ja siten saada heidät näkyviin yhteiskunnallisessa keskustelussa. Osa kysymyksistä on pysynyt samoina vuodesta toiseen. Osa on vaihdellut riippuen kulloinkin ajankohtaisista asioista. Kysely on suunnattu 4-12-vuotialle, mutta vuoden 2005 kyselyyn haettiin vastauksia laajemmalta kohderyhmältä ja mukaan otettiin vertailun vuoksi myös aikuiset. Kyselyn yhteistyökumppanina oli tänä vuonna myös Elämä On Parasta Huumetta ry.

Tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvät aiheet ovat olleet vahvasti esillä. Kysely on toteutettu alusta asti internetin välityksellä. Lapsen ääni ei ole nykymuodossaan varsinainen tutkimus, mutta se antaa suhteellisen luotettavan kuvan lasten elämän huolen ja ilon aiheista muuttuvassa maailmassa.

Tiivistelmä ja keskeiset tulokset vuonna 2005

Lapsen ääni 2005 -kyselyyn vastasi 9 876 lasta ja aikuista. Kyselylomake oli kolmella eri verkkosivulla huhtikuun lopussa 2005. Linkit löytyivät Suomi24:n, Habbo Hotellin ja Soodan sivustoilta.

Vanhempien lapsille antaman ajan niukkuus

Peräti joka viides pienistä lapsista kaipaa erityisesti isän aikaa.Vaikka kaksi kolmasosaa 7-10-vuotiaista saa mielestään riittävästi aikaa vanhemmiltaan, on kaipaavien joukko kasvanut joka vuosi. Ilahduttavaa on kuitenkin, että valtaosa lapsista kertoi, että vanhemmat kuuntelevat heitä.

Lähes kaikki 7-10-vuotiaat lapset pelaavat

Lähes kaikki 7-10-vuotiaat pelaavat pelikoneella tai tietokoneella. Jopa 51 % pojista kertoo pelaavansa päivittäin. Maksullisia palveluja lapset käyttävät hyvin niukasti, peleihin ja chatteihin kuluu matkapuhelinmaksuja vain vähän.

Ystävät ovat netissä ja tuntemattomienkin kanssa jutellaan

Erityisesti tytöt pitävät netin avulla yhteyttä ystäviinsä,mutta pojat kasvavat sosiaaliseen kanssakäymiseen pelaamisen kautta. Lapset juttelevat verkossa myös tuntemattomien kanssa, vaikka tapaamiset ovat harvinaisempia. Pojat tekevät enemmän omia kotisivuja verkkoon kuin tytöt, varsinkin iän myötä he ohittavat tässä tytöt.

Netin aineisto järkyttää tai ahdistaa useita

Netistä löytyvä aineisto järkyttää sitä useampaa, mitä vanhemmista vastaajista on kyse. Esimerkiksi 16-17-vuotiaista lähes 40 % ja aikuisista vastaajista suurin osa on nähnyt netissä järkyttävää aineistoa.

Suomalaiset vanhemmat asettavat rajoja lasten netinkäytölle

Valtaosa vanhemmista kertoo juttelevansa internetistä lastensa kanssa. Yleisin tapa rajoittaa netinkäyttöä on keskustelu lasten kanssa. Suodatinohjelmia käytössä on vain noin 10 %:lla. Pohjoismaissa vanhemmat suhtautuvatkin rajoittavammin netinkäyttöön kuin muualla Euroopassa. (ks. Eurobarometer: Illegal and harmful content on the Internet, http://europa.eu.int/information_society/activities/sip/docs/pdf/reports/eurobarometer_survey.pdf ). Lapsen ääni -kyselyyn vastanneista vanhemmista äidit rajoittavat netinkäyttöä isiä useammin.

****

Lehdistötiedotte 29.6.2005:

Lasta saa ja pitää suojella netin vaaroilta

Uudenlaiset uhkat saattavat kohdata lapsia, jotka suhtautuvat liian luottavaisesti netin kautta syntyviin tuttavuuksiin, eivätkä uskalla puhua ongelmista ja peloista vanhempiensa kanssa, varoittaa Pelastakaa Lapset ry.

Lapsille suunnatun Pelastakaa Lasten Lapsen ääni -nettikyselyn loppuraportti vuodelta 2005 nostaa esiin lasten turvallisuudelle tärkeitä uusia kysymyksiä. Vuodesta 2001 lähtien tehdyn kyselyn tavoitteena on tuoda esille lasten oma ääni ja lisätä heidät näkyvyyttään yhteiskunnallisessa keskustelussa. Vuoden 2005 kyselyyn haettiin vastauksia laajemmalta kohderyhmältä ja mukaan otettiin vertailun vuoksi myös aikuiset.

Erityisesti murrosiässä olevat lapset ja nuoret saattavat joutua nettituttavuuksien häirinnän ja kiusaamisen kohteeksi, elleivät ymmärrä suojautua mahdollisia kiusaajia vastaan. Kun ennestään tuttujen kanssa yhteyttä pitää vain 21 - 24 % vastaajista, suurin osa, eli 35 % - 54 % juttelee netissä myös tuntemattomien kanssa. Harva tapaa tuntemattomia nettikumppaneita, mutta peräti 19 % 11-12-vuotiaista tytöistä ja 23 % saman ikäisistä pojista, eli kaikkiaan noin 2000 kyselyyn vastannutta lasta kertoo joko nettituttavista tulleen ystäviä tai sanoo tavanneensa nettituttaviaan oikeassa elämässä.

Tämän vuoden kyselyssä Pelastakaa Lapset ei vielä selvittänyt, miten monelle syntyi ongelmia tuntemattomien kanssa, mutta omaehtoisesti noin 40 lasta kertoi joutuneensa netissä kiusatuksi tai häirityksi. Pelastakaa Lasten vuoden 2006 kyselyssä on tarkoitus selvittää tarkemmin kiusaamista, häirintää ja tuntemattomien tapaamisten synnyttämiä ongelmia. Norjassa kiusaamisesta ja häirinnästä kysyttiin tänä vuonna ja Norjan lasten ja nuorten turvallista netinkäyttöä edistävä SAFT-järjestö arvioi että jopa 50 000 norjalaista lasta on tavannut internetissä tu-tustumiinsa henkilöihin. Noin tuhat heistä sanoo, että uusi nettituttavuus on yrittänyt vahingoittaa heitä fyysisesti tai psyykkisesti. 76 prosenttia kyselyyn vastanneista norjalaislapsista ilmoitti, että he eivät uskalla tai halua keskustella vanhempiensa kanssa nettituttavuuksissa syntyneistä vaikeuksista.

Lasten vanhemmat eivät aina tule ajatelleeksi, kuinka helposti lapset voivat päästä sivuille, joiden aineisto ahdistaa tai järkyttää heitä. Mitä vanhemmista lapsista on kyse, sitä useammin he ovat löytäneet netistä ahdistavaa tai järkyttävää aineistoa. 11-12-vuotiaista tytöistä 30 % ja pojista 21 % sekä 16-17-vuotiaista tytöistä 42 % ja pojista 37 % on löytänyt ahdistavaa tai järkyttävää aineistoa. Toisaalta suurin osa kaikissa vas-taajaryhmissä ei ole ahdistunut tai järkyttynyt netistä löytämästään aineistosta.

11-17-vuotiailta kysyttiin myös, millaista tämä ahdistava tai järkyttävä aineisto oli ollut. Puolet syyn kertoneista oli ahdistunut tai järkyttynyt seksistä, puolet jostakin muusta. Pelottavana koettiin myös katastrofiuutiset ja niihin liittyvä materiaali, eläimiin kohdistuva väkivalta sekä kuolemaan liittyvä tai ihmisiin kohdistuva väkivalta.

Netti avaa lapselle uudenlaisen toimijuuden, myös mahdollisuuden tehdä virheitä ja toimia tavalla, jota vanhemmat eivät hyväksy. Vanhemmat voivat auttaa lastaan mahdollisissa eteen tulevissa netin pulmatilanteissa ja valmentaa heitä niiden varalta. Lapsen internetin käytölle voi asettaa mielekkäät säännöt. Sääntöjä ei pidä perustaa kauhutarinoihin tai kuulopuheisiin, ja uhkista huolimatta lapsen verkossa solmimia ystävyyssuhteita on syytä kunnioittaa. Vanhemman yhdessäolo lapsen kanssa on kivijalka, jolta lapsi ponnistaa elämäänsä. Luonteva yhdessäolo auttaa suojelemaan lasta internetiltä ja sen aineistolta häntä syyllistämättä. Tietokoneen sijoittaminen tiloihin, joissa oleskelee muitakin kuin konetta käyttävä lapsi, helpottaa vanhempien seurantatehtävää. Vanhemmilla on mahdollisuus huomata lapsen reaktioita, jos lapsi löytää netistä jotakin pelottavaa. Myös luontevien keskustelutilanteiden mahdollisuus kasvaa. Lapsi reagoi aikuisen ollessa saatavilla lukemaansa tai kokemaansa ja näin tarjoutuu tilaisuuksia keskusteluun.

Vanhempien on hyvä puhua internetistä ja sen ilmiöistä lapsensa kanssa myös ilman tilanteiden kärjistymistä. Keskustelu kehittää lapsen medialukutaitoa ja kykyä erottaa fiktiivinen ja faktapohjainen aines.

Lähde: Sähköisen kaupan palvelukeskus

...Lisää tutkimustuloksia