Internetin käyttö tietoyhteiskunnan reuna-alueilla

Tutkimus on laajennettu versio liikenne- ja viestintäministeriön viime kesänä ilmestyneestä tutkimuksesta Laajakaistapalvelujen käyttötarpeet: Internetiä käyttämättömät lähikuvassa (27/2003). Tässä tutkimuksessa on tilastollisin menetelmin testattu edellä mainitun tutkimuksen tulosten paikkaansa pitävyyttä koko väestön osalta.

Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 48/2003 ISSN 1457-7488, ISBN 951-723-861-4 Tekijät: Tampereen teknillinen yliopisto, Digitaalisen median instituutti, Tekniikan ja arjen tutkimusryhmä / Hannu Soronen

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten Internetin kotikäyttöä vieroksuvat suhtautuvat Internetiin ja millaisia kokemuksia heillä on Internetin käytöstä. Internetin kotikäyttöä vieroksuviksi määriteltiin ne henkilöt, joilla ei ole kotona Internet-liittymää ja jotka käyttävät Internetiä kodin ulkopuolella korkeintaan kerran viikossa tai eivät ollenkaan.

Tutkimus osoittaa, että Internetin kotikäyttöä vieroksuvia on 30 % väestöstä. Heistä yli puolet ei ole käyttänyt Internetiä lainkaan. Heistä on naisia 59 % ja yli 50-vuotiaita 61 %. Internetin kotikäyttöä vieroksuvista 74 % ei aio hankkia Internet-liittymää kotiinsa. Heistä 70 % ilmoitti, ettei halua käyttää Internetiä mihinkään. Laajakaistaisten Internet-liittymien valtakunnalliset hinnat ovat tällä hetkellä liian kalliita tälle väestönosalle: he olisivat valmiita maksamaan Internet-yhteydestä 10-20 euroa/kk. Internetin kotikäyttöä vieroksuvat käyttävät verkkoa pääasiassa työpaikoilla ja ystävien tai sukulaisten luona. Julkisten päätteiden käyttömahdollisuuksia tulisi kehittää niin, että ne houkuttelisivat nykyistä paremmin aktiivisempaan Internetin käyttöön.

Kokonaan Internetin käytöstä luopuneita tai sen käytön minimiin vähentäneitä on 8 % väestöstä. Internetin käyttö on luonteeltaan pysyvää: kun taidot on kerran hankittu ja aloittamiskynnys ylitetty, verkon käytöstä tulee luonteva osa arkea. Internetin kotikäyttöä vieroksuvista 36 % haluaisi kehittää taitojaan verkon käytössä. He eivät ole halukkaita maksamaan koulutuksesta markkinahintaa, joten tämän väestönosan kouluttaminen Internetin käyttöön on suuresti riippuvainen tuetuista opiskelumahdollisuuksista.

Tämän tutkimuksen perusteella merkittävä osa väestöstä on kokonaan tietoyhteiskuntakehityksen ulkopuolella. Väestöstä 13%:lla ei ole Internetin käyttötaitoja, ei halua niitä hankkia, eikä kiinnostusta tai tarvetta verkon käyttöön ole. Tulosten valossa ei ole todennäköistä, että Internetin käyttämättömyysluvut olennaisesti muuttuisivat lähitulevaisuudessa ilman erityistoimenpiteitä.

Jatkossa tietoyhteiskunnan kehittämisessä olisi syytä ottaa erityisesti huomioon nykyiset Internetiä käyttämättömät ja käytöstä luopuneet.

Lähde: Sähköisen kaupan palvelukeskus

...Lisää tutkimustuloksia